perjantai 4. huhtikuuta 2014

silloin kerran hylkäsit mut ulos kadulle


Sinä olit jotain niin upeaa.
Sinä kuuntelit minua, pidit tiukasti kiinni.
Sinä sanoit rakastavasi minua.
Ja välillä toivon edelleen, että
sanoisit minulle vieläkin niin.
"Minä rakastan sinua."

Tapahtui jotakin yllättävää,
jätit yksin silloin, kun olisin
eniten tarvinnut sinun apuasi.
Sinä sait mut uskomaan uuteen huomiseen.
Ja sitten hajotit minut pieniksi palasiksi.

Vaikka yritän jatkaa eteenpäin,
jokaisena päivänä jokin muistuttaa sinusta.
Sinä olet varmasti onnellinen,
mutta minä menin rikki,
miljooniksi pieniksi palasiksi.

Vaikka rikoit minut,
siltikin, minulla on ikävä sinua.

2 kommenttia: